Montpellier

Läidin eilen aamupäivällä ajelemaan kohti Montpellieriä.  Linnuntietä sinne ei ollut kuin alle pari sataa kilometriä, ja aluksi ajoin tahallani pieniä sivuteitä. Söin lounaan pienessä viehättävässä Agden kaupungissa, leveän kanavan varrella.  Meinasin eksyä jo siellä, mutta löysin kuitenkin lopulta oikean tien kohti Montpelleriä, josta olin varannut tämän reissun halvimman huoneen Hotel F1 Montpellier Est, 24 euroa, ja yllätysyllätys siellä oli paras sänky tähän mennessä.  Vastaanotossa sen sijaan ei ollut ketään, kun tulin, vaan ulkona seinässä oli automaatti, johon varausnumeron syöttämällä ja kortilla maksamalla sai kuitin, jossa oli huoneen numero ja numero 216858, ja sillä numerolla pääsin sisään hotelliin ja huoneeseeni, sillä tässä hotellissa oli kaikissa ovissa numerolukot.
Illalla tapasin Pierren, vanhan ystävän 70-luvulta.  Hän oli silloin Suomessa Ranskan opettajana ja asuin lyhyen aikaa alivuokralaisena Munkkiniemen kämpässäni.  En ollut tuntea häntä, muistin hänet nuorena  ja hoikkana, nyt oli naamaan tullut pyöreyttä ja vartalo oli tukevoitunut.  Lähdimme ensin kaljalle lähikapakkaan ja sitten siirryimme kaupungin keskustaan, jonka hän tunsi hyvin, sillä hän oli asunut siellä parikymmentä vuotta.  Siellä käteeni sattui ylläolevassa kuvassa oleva paikallinen lehti, Midi Libre.  Huomioni kiinnittyi sen otsikkoon: "Vins espagnols: la colere deborde, des viticulteurs ont saccage les rayons de trois supermarches a Nimes." Eli vapaasti suomennettuna: espanjalaiset viinit, viha kuohuu yli, viininviljelijät ovat hajottaneet kolmen supermarketin viiniosastot Nimesin kaupungissa. Paikalliset viininviljelijät ovat siis huolissaan toimeentulostaan, kun kaupat ovat ottaneet täällä valikoimiinsa runsaasti halpoja espanjalaisia viinejä.  Täällä ollaan vähän kuumaverisempiä kuin Suomessa, vaikka onhan meilläkin järjestetty joskus traktorimarsseja.
Täällä oli eilen vielä ihana aurinkionen päivä, yli 20 astetta, mutta tänään on vähän sateista ja paljon kylmempää.  Päätin kuitenkin jäädä tänne vielä toiseksi päiväksi, kun Pierre lupasi tänään esitellä minulle Montpellierin keskustaa ja sen kävelykatuja.